Ongelmien ja epäonnistumisten selättämisestä oppii

Torstaina 11.2 ja perjantaina 12.2 oli Karolla Terhi Stegarsin valmennukset Kemiössä. Torstaina minä pääsin mukaan ihastelemaan paikkaa ja trailerin nokka suunnattiin kohti Anna Von Wendtin tallia kera Pikku-Mustan ja Raksun. Puhuimme Karon kanssa matkalla siitä, kuinka ongelmatilanteiden ratkaisu, miten ja miksi, kehittää ratsastajaa. Karo sanoi minulle, että epäonnistumisten ja ongelmien selättämisestä oppii. Koska silloin pitää miettiä ratkaisua tilanteeseen, mitä ja miten pitää ratsastaa. Ja tämä on osa sitä, mikä kehittää ratsastajaa.

Valmennuksissa toimin ensin P-Mustalle ja sitten Raksulle hevosenhoitajana ja kuntoonlaittajana. Varusteet oli puhdistettu edellisenä päivänä viimeisen päälle ja yritin valita sävy-sävyyn huopien ja suojien/pinteleiden väriä - tottakai tällaisessa tilanteessa haluan laittaa myös hevoset viimeisen päälle hienoiksi. Tässä tosin epäonnistuin hieman Pikku-Mustan kanssa, jonka suojat olivat valkoiset ja huopa tumma - eli perussiisti yhdistelmä - mutta huovassa oli pinkkiä. Kolmen värin sääntö; kolme väriä sekoittaa silmää liikaa, värisävyt ovat eri asia, mutta kolme täysin eri väriä..
Aina, kun Karo meni ulkopuoliselle työssäoppimisjaksollani valmentautumaan, halusin päästä mukaan. Kuuntelu on yksi tärkeimpiä avaimia oman ratsastuksen parannukseen. Ehkäpä tunnilla tulisi esiin pari vinkkiä, joita minäkin pystysin käyttämään omassa perusratsastuksessani.

Launtaina 13.2 järjesteltiin tiloja valmiiksi sunnuntain shetlanninponien rotunättelyyn ja kun sunnuntai koitti, paikalle ilmestyi 30-40 supersuloista shetlanninponia eri kokoisina ja värisinä. Too cute! Sunnuntain olin muutenkin todella hilpeällä tuulella, en yleensä jutustele niitä näitä vieraiden ihmisten kanssa, mutta oli mukavaa nähdä kuinka positiivinen mielentilani tarttui muihinkin. Olin toimihenkilönä kantiinissa ja huolehdin suurimman osan ajasta kaikesta siellä tapahtuvasta, leipien teosta ja kahvin keitosta itse myymiseen. Pääsin olemaan Hillalle myös avustajana Junior Handler luokassa. Hilla sijoittui Ginon kanssa toiseksi. Olimme tiistain ponikerhossa harjoitelleet ryhmän kanssa hevosen/ponin näyttöä, joten oli ihanaa seurata, että puhe ei ollut mennyt kuuroille korville, vaan Hillakin hymyili ponia esittäessään.

Olisin niin toivonut Valle-ponin päässeen myös paikalle. Jotkut, jos olivat Ypäjällä kansainvälisissä shetlanninponien rotunäyttelyissä, ehkä ovat nähneet liinaharjaisen ruunan, jota olen näyttänyt mätsäreissä (match show) ja virallisissa rotunättelyissä. Tähän mennessä Vallero on menestynyt toivotusti ja Ypäjän kansainvälisistä rotunäyttelyistäkään emme lähteneet tyhjin käsin, vaan Vallesta tuli ruunien ykkönen! Ja miten Valle reagoi? No tietenkin pissimällä palkintojen jaossa. Hätä ei katso tällä ponilla paikkaa eikä aikaa!